Posters

Posters can be found on the 2nd floor at the House of Sciences and Letters. The presenters are available for discussions at their posters during the coffee breaks.

Icehearts: sport-based early support program for children at risk –baseline results of a longitudinal study

Kaija Appelqvist-Schmidlechner, National Institute for Health and Welfare

Icehearts is a non-profit organization providing children at risk team sports as a tool for social integration. Icehearts program aims to prevent social exclusion, to promote social skills and to provide a secure, long-term adult commitment throughout the child´s life. The program is facilitated by an Icehearts-mentor providing sport activities as well as support at school and home for a period of 12 years. Currently, the program is reaching about 500 children in 29 Icehearts teams in Finland. Aim: The longitudinal study aims at investigating 1) the psychosocial well-being and 2) the life course of participating children as well as perceived impact, benefits and challenges of the program. Methods: The target group of the study is children of five starting Icehearts teams as well as two different control groups: 1) children at same age in the same school not attending the program and 2) children at same age in three other schools without Icehearts program. The baseline data was gathered in 2015-2016 by questionnaires and interviews among participating children, parents, and teachers. The measures include ia a brief behavioural screening questionnaire, The Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ). The follow-up period of 13 years includes baseline and altogether 9 follow-up measures. Results: Besides presentation of the study design, findings based on the questionnaires among children as well as their parents and teachers at baseline are presented. According to the SDQ-scores assessed by the teachers, two of third among participating children have behavioral difficulties. The parents of participating children reported need for more support. Conclusions: The results showed that the Icehearts program is reaching out a target group in need for help and support. Further, the study provides valuable information about the role of a NGO organisation offering long-term support with the help of sport-based intervention program targeted at vulnerable children.

Harrastukset nuorten ruokaympäristöinä

Eila Kauppinen, Helsingin yliopisto

Nuorten ruokatottumuksilla ja syömiseen liittyvillä kysymyksillä on suuri merkitys yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Aiemmat tutkimukset vahvistavat lapsuuden elinolojen merkitystä, sillä ruokavaliotyypit näyttävät pysyvän pääpiirteissään samanlaisina lapsuudesta aikuisuuteen samoin kuin terveyseroja selittävät sosioekonomiset taustat, lapsuuden epäsuotuisat elinolot ja terveydelle haitalliset elintavat (Mikkilä, 2008, s. 65; Kestilä, 2008, s. 126; Pajunen ym., 2012, 106; Roos & Prättälä, 2012). Lasten ja nuorten ruokatottumuksiin ja ruoan valintaan liittyviä ilmiöitä tulee tarkastella osana elinoloja, elintapoja ja käyttäytymistä, mutta myös oppimisen näkökulmasta. Ruokatottumusten myönteistä, ravitsemussuositusten mukaista kehitystä, edistetään ruokakasvatuksen avulla (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2014). Ravitsemusnäkökulma ei kuitenkaan yksinomaan riitä kattamaan syömisen ja ruoan valinnan kokonaisuutta, koska ruoalla ei tarkoiteta vain ravintoa ja terveyttä, vaan myös ruokatuotantoon, kestävyyteen, kulttuuriin ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä (Janhonen & Mäkelä & Palojoki, 2015, 112–114). Ruokakasvatuksella pyritään auttamaan yksilöä ymmärtämään omien ruokavalintojensa vaikutukset niin omaan kuin muidenkin hyvinvointiin. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten toimintaan siten, että valinnat ovat kestäviä yksilön, yhteiskunnan ja maapallon kannalta. (Risku-Norja & Mikkola, 2010, 46–47.) Ruokakasvatuksen aihepiirit koskevat nuorten eri toimintaympäristöjä ja sidosryhmiä. Monet eri toimijat osallistuvat kasvatustehtävään. Jotta nuoren osallisuus kasvaa ja hän voi kantaa vastuuta omasta syömisestään, keskeinen kysymys on, kuinka hyvät valmiudet hänellä on ymmärtää ja tulkita eri ruokaympäristöissä tarjolla olevaa tietoa (Palojoki, 2009, 90). Vuonna 2015 käynnistyneen väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on paneutua vapaa-ajan toimintaan nuorten ruokaympäristöinä. Tarkastelemalla nuorten toimintaan vaikuttavia tekijöitä syvennetään näkemyksiä siitä, miten vapaa-ajan toiminta voi vaikuttaa nuorten ruokatottumuksiin. Sen kautta tarkastellaan myös harrastuksia ja vapaa-ajan toimintaa järjestävien organisaatioiden roolia ruokakasvatuksen kentässä. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin v. 2015 Nuorisobarometri -kyselyllä ja kvalitatiivinen aineisto kerätään Helsingin kaupungin Nutakeittiö-toimintaa toteuttavilla nuorisotaloilla v. 2016.

Nuorten osallisuuden ja osallistamisen yhteydet työelämätaitoihin

Mikko Nykänen & Auli Airila, Työterveyslaitos

Nuorten osallisuuden ja osallistamisen yhteydet työelämätaitoihin Työterveyslaitoksen koordinoiman Combo-hankkeen (2015–2018) tavoitteena on tukea nuorten (noin 16–29 –vuotiaiden) osallisuutta ja työelämätaitojen kehittymistä sekä kerätä tietoa osallisuuden ja työelämätaitojen välisistä suhteista. Tutkimusta johdattelee osallisuuden yleinen määritelmä (Nivala & Ryynänen, 2013), jonka mukaan osallisuus on kuulumista ja kiinnittymistä yhteisöön, mukana olemista yhteisön elämässä ja toiminnassa. Työelämätaidot määritellään sateenvarjokäsitteenä taidoille ja valmiuksille, jotka tukevat työelämään kiinnittymistä ja työelämässä pärjäämistä. Combo-hankkeen tutkimuksessa selvitetään hankkeen toimenpiteiden ja muiden nuorten osallisuuden muotojen yhteyksiä koettuihin työelämätaitoihin. Hankkeen osallistavia toimenpiteitä ovat muun muassa ammattiosaajan työkykypassin mobiilisovelluksen pilotointi ja pilotointiin osallistuminen, ”ammatti- ja harrastekirjasto”-tapahtumat, joissa nuoret pääsevät itse haastattelemaan eri alojen ja harrastusten edustajia, sekä nuorten itse suunnittelemat ja toteuttamat liikunta- ja kulttuuritapahtumat ammatillisissa oppilaitoksissa. Tässä posteriesityksessä kuvataan Combo-hankkeen vaikuttavuusprosessit, tutkimusasetelma ja ensimmäisiä kokemuksia toiminnan hyödyistä. Hanke saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.

Lasten ja nuorten taide tutkimusaineistona

Päivi Venäläinen, Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö

Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiöllä on laaja n. 100 000 teosta käsittävä kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto. Arkistossa on teoksia 1970-luvulta tähän päivään. Teokset ovat karttuneet kansainvälisistä lasten ja nuorten taiteen näyttelyistä. Arkiston teoksista on digitoitu noin 85 000. Taidekeskus perusti syksyllä 2015 tutkijatyöryhmän eri yliopistojen ja Nuorisotutkimuksenverkoston edustajista pohtimaan ja analysoimaan Lasten ja nuorten taidekeskuksen kansainvälisen arkiston tutkimuksellista käyttöä sekä kansainvälisten näyttelyiden perinnettä ja formaattia. Ryhmä on miettinyt myös laajemmin lasten ja nuorten tuottaman kuvallisen kulttuuriperinnön merkitystä ja käyttöä taidekasvatuksen, nuoriso- ja lapsuuden tutkimuksen näkökulmasta. Posterin tavoitteena on tehdä Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto tunnetuksi nuorisotutkimuksen kentällä sekä herättää tutkijoiden kiinnostus laajemminkin lasten ja nuorten tekemiä kuvia kohtaan. Taidekeskus haluaa tarjota materiaalia tutkimuskäyttöön ja toisaalta tutkimuksen kautta syventää arkistonsa sisältöä ja merkittävyyttä. Posterissa esitellään myös kesällä 2017 järjestettävä 15–23 -vuotiaiden taidetta ja visuaalista ilmaisua esittelevä näyttely Generation 2017, joka tarjoaa kiinnostavaa materiaalia ja tutkimuskohteen nuorisotutkimukselle. Taidekeskus on yksi Amos Andersonin taidemuseossa olevan näyttelyn järjestäjistä.